Euroopan parlamentti

Euroopan parlamentti  on Euroopan unionin kansanedustuslaitos, jonka edustajat (785) valitaan suorilla vaaleilla joka viides vuosi. Parlamentti on Euroopan komission ja Euroopan unionin neuvoston (eli ministerineuvoston) ohella Euroopan unionin lainsäädäntöön osallistuva toimielin. Euroopan parlamentti toimii kolmessa eri paikassa ja maassa:Luxemburgissa, Brysselissä ja Strasbourgissa.

Euroopan parlamentin edeltäjiä olivat Euroopan hiili- ja teräsyhteisön yleinen edustajakokous, joka oli muodostettu jäsenvaltioiden parlamenttien edustajista, sekä samalla periaatteella koottu Euroopan yhteisöjen yhteinen Euroopan parlamentaarinen edustajakokous. Nykyisen kaltaisen Euroopan parlamentin jäsenet eli epävirallisesti europarlamentaarikot tai tuttavallisemmin "mepit"  on vuodesta 1979 valittu suorilla vaaleilla. Vaalit järjestetään viiden vuoden välein ja nykyisin eri jäsenmaissa (27) lähestulkoon samanaikaisesti, mutta vaalijärjestelmä vaihtelee hieman jäsenmaan mukaan. Jokaisesta jäsenmaasta valitaan tietty lukumäärä edustajia, Suomesta 13 meppiä. Edustajat ovat ryhmittyneet europuolueiden mukaisiin europarlamenttiryhmiin, eivät siis jäsenmaittain.

Parlamentin toiminta

Puheenjohtajakokouksessa Euroopan parlamentin puhemies tapaa poliittisten ryhmien puheenjohtajat. He päättävät parlamentin töiden järjestämisestä kuten täysistuntojen aikataulun ja esityslistan, sekä valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpanon.

Parlamentin puhemiehistö muodostuu Euroopan parlamentin puhemiehestä, 14 varapuhemiehestä ja tarkkailijoina toimivista kuudesta kvestorista. Kuuden kvestorin tehtäviin kuuluvat jäseniä välittömästi koskevat hallinnolliset ja taloudelliset kysymykset puhemiehistön antamien ohjeiden mukaisesti. Kvestorit valitsee edustajakokous kahden ja puolen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia.

Euroopan parlamentin valtuuskunnat ylläpitävät suhteita maihin, jotka eivät ole Euroopan unionin jäseniä.

Valiokunnat

Euroopan parlamentin täysistuntojen valmistelua varten jäsenet jakautuvat 20 pysyvään valiokuntaan, jotka erikoistuvat eri aloihin. Tarvittaessa voidaan lisäksi perustaa alivaliokuntia, tutkintavaliokuntia tai väliaikaisia valiokuntia. Kunkin valiokunnan kokoonpano vastaa voimasuhteiltaan täysistuntoa. Valiokunnat kokoontuvat pääsääntöisesti Brysselissä ja niiden istunnot ovat yleisölle avoimia.